Vanha kirkkoreitti

Nurmo

Lataa kartta

Pituus 22 km
Profiili
Sähköistys
Pintamateriaali
Elämyskohteet
Suositeltavat liikkumismuodot

Historiallinen, vanha kirkkoreitti kulkee Ämmälänkylästä Nurmon kirkolle.

Reitti alkoi Ämmälän Hakalan, Pajulammin ja Mahlamäen talojen vaiheilta ja kulki aluksi kahtakin reittiä Perähaudanmäkeen. Perähaudanmäestä kuljettiin Virsukallion kautta Korvenkalliolle ja Kaksoiskallion ja Housukallion yli Kivivuoreen.

Kivivuori ohitettiin idän puolelta, koska kallio on niin jyrkkärinteinen ja louhikkoinen, että sen yli kulku olisi ollut vaikeaa. Kivivuoresta eteenpäin polku kulki vuoren kupeessa olevan tervahaudan ohi ja Kivivuorenluhdan ja Kivivuoren torpan sivuitse Vähäkivivuoreen ja Mykänkalliolle, jossa saatettiin pysähtyä Mykänristin muistomerkille.

Mykänkalliolta polku kulki Rahkolannevan ja Laulateennevan välisiä kankaita Rahkolan itäpuolitse Marjamäkeen ja siitä edelleen Marjamäen tervahaudan ohitse matalia kangasmaita kohti pohjoista. Peltoalueiden välisen kankaan reunaa Saartenojan kohdalla. Siitä polku jatkui Latovuoreen ja edelleen lähellä joen rantaa silloin kulkenutta länsipuolen tietä Nurmon kirkolle saakka.

Nurmon vanhimmat talot asutettiin keskiajan lopulla Ilmajoelta käsin. Talojen asukkaat kävivät niin ollen myös Ilmajoella kirkossa. Niistä Nurmon taloista, jotka asutettiin Lapuan ja Ylistaron suunnasta, kuljettiin pääasiassa Kyrön kirkossa. Kun Lapuan seurakunta itsenäistyi vuonna 1581, nurmolaisten kirkkomatka suuntautui sen jälkeen useimmiten Lapualle.

Nurmosta tuli papin asuma saarnahuonekunta vuonna 1765. Kirkko valmistui vuonna 1779. Ilmajokeen kuulunut Alaseinäjoki liittyi siihen. Nurmo sai kappelin oikeudet vuonna 1816 ja Seinäjoki eriytyi Nurmosta Ilmajoen kappeliksi vuonna 1863.

Ämmälä-nimen synty sijoitetaan useimmiten Isonvihan aikoihin 1710-luvulla, jolloin ”ämmät” eli naiset olivat sotaa paossa seudun synkissä metsissä. Alueesta on käytetty nimiä Ämmäinmaa, Ämmälän maa ja Rotkon maa. Aluetta lienee käytetty pakopaikkana myös Suomen sodan aikana 1808–1809. Varsinaista asutusta alkoi syntyä 1800-luvulla. Kivivuoren torppaa asusti Alavutelaissyntyinen Simon Simoninpoika jo 1800-luvun alussa. Ruostekosken, Pajulammin, Kevarin ja Kevarinmäen torpat perustettiin 1840-luvulla ja Mahlamäen torppa 1880-luvulla.

Elämysliikuntareittihanke toteutti Historiallisen Kirkkoreitti -projektin, jossa projektipäällikkö Hannu Salon johdolla selvitettiin kirkkopolun kulku eri lähteiden avulla sekä haastatteluin. Ämmälänkyläläisen maanviljelijä Jussi Hietalan mukaan vuonna 1938 on kulkenut ruumissaatto kyseistä reittiä Ämmälänkylästä Nurmon kirkkoon. Kirkkoreitin kulku on piirretty vuoden 1950 peruskartalle reitin kulkua osoittavien paikannimien ja kartalle kuvattujen silloisten polku-urien avulla. Asiantuntijana on ollut Teuvo Pajukoski.